![]() |
Rakkaustarina, love story, parisuhde, rakkaus, romanssi, romantiikka |
Rakkaustarina: Eron hetki on kallis
"Tämä on parempi näin", Leo sanoi hiljaa, vaikka
hänen äänensä värähti.
Sofia puristi takkinsa kaulusta tiukemmin. "Miten tämä
voi olla parempi? Me rakastamme toisiamme."
Leo katsoi häntä silmiin, mutta käänsi sitten katseensa
pois. "Jos rakkaus riittäisi, me emme seisoisi tässä." Hänen
silmissään välkähti tuska, mutta hän pakotti itsensä pysymään vahvana.
Sofian kurkkua kuristi, eikä hän enää tiennyt, oliko se
kylmyydestä vai sydämen särkyneistä sirpaleista. He olivat käyneet tämän
keskustelun niin monta kertaa, etsineet syitä, löytäneet toivoa vain
kadottaakseen sen jälleen. Elämä heidän ympärillään vaati liikaa, eikä rakkaus
yksin ollut tarpeeksi pitämään heitä yhdessä.
"Muistatko sen kesän, kun me istuimme laiturilla
aamuyöhön asti?" Sofia kuiskasi. "Sinä sanoit, että mikään ei voisi
erottaa meitä."
Leo sulki silmänsä hetkeksi, kuin yrittäen vangita tuon
muiston mieleensä, ennen kuin se haihtuisi. "Muistan kaiken. Ja siksi tämä
sattuu niin paljon."
Heidän välillään vallitsi hetken hiljaisuus. Sitten Leo
astui lähemmäs, kohotti kätensä ja hipaisi Sofian poskea. "Olet aina osa
minua. Mutta nyt meidän on päästettävä irti."
Sofia tunsi kyyneleen valuvan poskelleen, mutta hän nyökkäsi
hitaasti. Hän tiesi, että joskus rakkaus ei riitä, vaikka kuinka toivoisi. He
seisoivat siinä vielä hetken, kunnes Leo otti askeleen taaksepäin, kääntyi ja
lähti.
Sofia katsoi hänen loittonevaa hahmoaan, kunnes tämä katosi
kadunkulman taakse. Sitten hän sulki silmänsä ja antoi lumen peittää
jalanjäljet, jotka Leo oli jättänyt jälkeensä.